Bonjaa Sonjaa – hoidetaan skidit

Terveisiä Lomalta, luottamustoimesta ja kotoa!

2009-04-25T12:58:00.000-07:00

Olin kauan haavelemallani lomalla hyvän ystäväni kanssa. Siitä on nyt viikko. Tuntuu, ettei parempaa irtiottoa arjesta olisi voinut saada. Lämpöä, maittavaa terveellistä ruokaa, kauniita paikkoja ja ihania kohtaamisia. Uutta oli olla muslimienemmistön keskellä, kuunnella minareettien rukouskutsuja ja nähdä naisten toisenlaista pukeutumiskoodia. Uutta oli olla silmätikkuna ja alituisen "minulla sinulle paras hinta"- "tarjoan sinulle hyvää teetä" - huudahdusten kohteena. Ihmisillä oli mahtava huumorintaju ja palvelukulttuuri. Kohteliaisuus oli oikeasti erilaista kuin mihin oli tottunut. Ja aimo annos ottomaanibysanttisulttaanikulttuuria, siitä sai ainakin joksikin ajaksi tarpeekseen, niin hienoa kuin se onkin!

Olen jäsenenä Helsingin kaupungin pelastuslautakunnassa. Mitä se merkitsee?

Olen istunut muutamassa kokouksessa ja oppinut, että on paljon asioita, joissa on otettava turvallisuusviranomaisten näkemys huomioon päätöshetkellä tai mielellään jo ennakkoon. Lautakunnassa on kahdeksan (8) muuta jäsentä ja ylin johto pelastuslaitokselta. Oletan oppivani neljän vuoden sisällä sen toimintatavan, jolla voin olla hyödyksi arvostamalleni laitokselle ja sen henkilökunnalle, eli etenkin palomies-sairaankuljettajille ja ensihoitajille. Uskon, että esimerkiksi viestimille suunnatuilla teksteillä voisi kertoa laajemmallekin yleisölle missä mennään kaupunkilaisten turvallisuuteen liittyvissä asioissa:
- hätäkeskus ja sen mahdollinen siirto puhututtaa
- eläkeikä ja pelastajien työssä jaksaminen
vain pari asiaa tässä mainitakseni.

Olen vuoden alusta ollut Helsingin piirin vesaisten hallituksen puheenjohtaja. Mikä siis?

Vesaiset on valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka pyrkii antamaan virikkeitä lapsiperheiden asioista kiinnostuneille. Arvoihimme kuuluvat mm. ympäristön ja luonnon tasapaino, kierrättäminen, yhdessä tekeminen. Muutaman kokouksen jälkeen pidimme uuden toiminnanjohtajan (Henna Kaijanen) kanssa "konkreettisen kokouksen":

tarkemmin sanoen Viikin Vesaiset (joukkoon saa liittyä), piti pihapäivän 25.3.2009, jonne kokoontui noin 100 "luottamusjäsentä", eli lapsia vanhempineen täältä lähiympäristöstä. Vapaaohjelmassa lapset laskivat mäkeä ja kaikille oli tarjolla pillimehu makkaroineen tai kasvisvaihtoehtona maissia. Vieraina oli myös lähityöntekijät, jotka mainostivat "koko kylä kasvattaa" - keskustelutilaisuutta (20.4.2009) ja kertoivat toimenkuvastaan. Tavoitteena on järjestää niin Viikissä kuin muuallakin lapsia ja vanhempia kokoavia retkiä, kirppareita ym. touhuja. Uudet ideat ovat tervetulleita. Ensi viikolla on retkikohteena Mellunkylän paloasema.

Siis kiitoskahvit siirtyy

2008-10-31T15:03:00.000-07:00

Olemme olleet koko viikon kipeinä, joten jos ketään huvittaa tulla viettämään ensi viikon lauantaina iltaa meille, niin tervetuloa - siis vasta 8ntenä päivänä MARRASkuuta. Herzlich Willkommen.

ELI VP: lähetä viesti jos olet/te tulossa niin tiedän varautua.

118 kertaa kiitos!

2008-10-27T02:29:00.000-07:00

Kiitos paljon kaikille minua äänestäneille! En osannut yhtään arvata, että ääniä ropisee noinkin paljon. Kiitos vielä!

Ilmeisesti tulen olemaan jossain määrin luottamustehtäväneuvotteluissa mukana, mutta katsotaan, mitä tuleman pitää. Aikaisempaa kokemustahan minulla ei tällaisesta ole. Tästä on hyvä jatkaa.

Haaveena on kiittää teitä kaikkia minua tukeneita kahvittelujen merkeissä tässä lähiaikoina, luultavasti ensi viikonloppuna. Seuratkaa blogia ja erityistoiveista tms. toivon lähetettävän s-postia (sonja.alin at gmail.com).

Sitoutumisesta

2008-10-22T13:09:00.000-07:00

Jos tulen valituksi luottamustoimeen, kerron blogissani päätöksistä, joita on tehty ja joissa olen ollut mukana, mitä olen puolustanut, mitä vastustanut. Haluan ottaa palautetta vastaan ja vastata siihen.

Sitoudun ottamaan asioista selvää.

Mielestäni olisi erittäin tärkeää lisätä ns. lähidemokratiaa, jolla tarkoitan suomeksi sitä, että esimerkiksi jos terveysasema ollaan syystä tai toisesta siirtämässä oman kaupunginosan rajojen ulkopuolelle, niin siitä sitten äänestettäisiin tai muutoin asukkaiden kanta selvitettäisiin. Asuessani Sveitsissä, siellä opin, että kaikilla oli jollain tavalla päätöksiä tehdessä mahdollisuus vaikuttaa - he kun äänestävät asioista, joiden taakse on saatu muistaakseni 100 000 ihmisen allekirjoitus (täytyy tarkistaa luku). Oli asia mikä hyvänsä, niin äänestys pystyyn vaan: tuona vuonna he äänestivät hampun kasvatuksesta, kieltäen sen kotioloissa tai muuten.

Sitoudun ajamaan hoitajien asioita.

Kuulin tutkimuksesta, jossa todettiin, että ihminen joko sopeutuu terveydenhuollon hierarkkiseen ympäristöön työpaikalla, tai joutuu lähtemään olosuhteiden pakosta. Hoitoalan nk. imago on saatava korjattua kohdilleen: koulutus on hyvin korkeatasoista ja suomalaista hoitajaa arvostetaan, on jo kauan arvostettu muissa maissa - sen toteutuminen myös kotimaassa on ykkösjuttu!

Palkkausta on parannettava. Median on tehtävä voitavansa esittämällä terveysalaan liittyviä asioita positiivisemmassa hengessä - jo riittää uhrautuvien huonosti palkattujen "palvelijoiden" kuvailu! Ja ennen kaikkea meidän naisten on opittava arvostamaan toisiamme!

Johtoporras on vastuussa kannustavan ilmapiirin toteutumisesta. Jos homma ei toimi - hoitajat karkaavat muihin tehtäviin, muihin työpaikkoihin - on varmaan syytä katsoa peiliin myös esimiestasolla. Hoitajapula voi joskus johtua myös muusta kuin eläkkeelle siirtyvistä... Kuulin tilanteesta, jossa hoitajat olivat aivan poikki (kolme hoitajaa oli lähtenyt kuluneen syksyn aikana), ja ottivat asian puheeksi esimiehensä kanssa, niin mitä teki hän? Toi asian esiin nostaneille luettavaa: "Hyvän alaisen ABC":n.

Paneeli Vanhalla Ylioppilastalolla 14.10.

2008-10-20T13:14:00.000-07:00

Viikin, niin kuin muidenkin kampusten ruokapöydissä ja ylioppilas-lehdessä mainostettiin tätä. Puolueet olivat rkp, sdp, vihreät, keskusta, kokoomus, vasemmistoliitto - ja jokaisesta oli paneelissa osallistujina selät toisiaan vasten "tulokas" ja jo pidempään vaikuttajana ollut vanhempi puolueen edustaja. Kaikilla oli kädessään vihreä ja punainen lappu, joita näyttämällä he kertoivat kantansa puheenjohtajan väitteitä puolustaen (vihr) tai vastustaen (pun).

Oli aika mielenkiintoista nähdä, että suurimmasta osasta väitteitä ei ollut juurikaan erimielisyyttä iästä riippumatta. Juontaja esitti väitteitä, jotka koskivat pääasiassa opiskelijoiden asioita. Mukana oli kysymyksiä asumisen järjestämisestä opiskelijoille, opiskelijoiden terveydenhuollosta, Aaltoyliopiston sijoittamispaikasta, naapurikaupunkien yhdistämisestä, joukkoliikenteestä, kaupunkisuunnittelusta...

Se pisti silmään, että RKP oli ainut kannassaan: Kunnat pysykööt itsenäisinä, ei yhdistymistä laajaksi metropoliksi, vaan yhteistyötä voi tehdä tiiviisti siitä huolimatta. Itse olen ajatellut lähinnä sitä, että mikä mieletön nelikerroksisuus hallinnossa on, ja esimerkiksi jotkin isot linjaukset, kuten metroväylät ja muut vastaavat hoituisivat jouhevammin ja huomattavasti järkevämmässä ajassa ja halvemmalla (esim. ei tuhlattaisi niin paljon resursseja aina vaan uusien ja uusien lisäselvitysten ja raporttien laatimisiin...), jos olisi selkeästi yksi päätäntäelin, yksi "parlamentti" ja siellä käsittelyt.

Yleisön joukosta nousi kysymys: "Miten järjestetään tulevaisuudessa Helsingin energian saanti?" Mielestäni hyvä vastaus oli Keskustan nuoremman ehdokkaan (seniorina Laura Kolbe) Kalle Peltokankaan sanoma siitä, että tämän hetkinen ydinenergia käytettäköön loppuun, mutta vaihtoehtona tulee olemaan jokin uusiutuva ratkaisu, tai ainakin hiilettömämpi Helsinki.

Joukkoliikenteestä ja vähän muustakin

2008-10-12T14:35:00.000-07:00

Keskusta-alueella voitaisiin kokeilla tietullityyppistä ruuhkamaksua. Autoilla voi, mutta ensisijaisesti joukkoliikenteestä on tehtävä se ykköshoukutus, kun pitää liikkua kaupungin sisällä ja sen kehyskunnissa. Esimerkiksi on parannettava järkevää lippuhintaporrastusta. Jos ihminen kulkee Tikkurilasta Puistolaan työmatkansa, muutaman kilometrin junalla, hän joutuu nyt maksamaan seutulipun hinnan. On aika siirtyä joko kilometritariffien käyttöönottoon tai liittyä yhteen neljän kaupungin kesken. OPiskelija-alennus on ehdottomasti säilytettävä. Samoin eläkeläisten ja työttömien etuudet.

Raideliikennettä on suosittava ja sitä olisi hyvä saada pikkuhiljaa lisää, uudet asuinalueet heti raiteistettava.

Uusien asuinalueiden kokonaisuus tarkasteluun heti:

jos lapsia tulossa alueelle, myös palvelut sen mukaisesti
=neuvolasysteemit, vaikka "etänä" (peruskäynnit voidaan hoitaa muissakin tiloissa kuin terveysasemalla)
=puistotoimintaa, liikuntapaikkoja
=nuorisotilat kunnossa, kahvilatoimintaa tms.
=päiväkoti on jo muutettaessa lähellä, tarpeen kartoitus ajoissa
=kerhotoimintaa, niin vanhemmille kuin lapsillekin
=turvalliset liikennejärjestelyt
=koulu ja sinne terveydenhoitaja, kuraattori, opo
=kauppa kävelyetäisyydellä
=kirjasto tai kirjastoauto

jos haluamme säilyttää asemamme suosittuna opiskelukaupunkina
=opiskelija-asuntoja lisää koulujen lähelle
=langattomat tietoliikennepalvelut
=helposti kuljettavat reitit, pyörätiet kuntoon
=muunneltavat asumistilat: olohuonetyyppisiä yhteispalvelupisteitä asukaskahviloineen, lainaamoineen, kierrätyspisteineen
=opiskelupaikkoja lisää aloille, joissa työllisyys taattu
=opiskelijaterveydenhuolto kuntoon myös AMK-tasolla
=kansalaistoiminnan ja kaupunginpäättäjien välistä yhteistyötä tehostettava
=uussuomalaisten kotouttamista ehdottomasti parannettava etenkin kielen opettamista tehostamalla
=ulkomaalaisiin opiskelijoihin satsattava, jotta he haluaisivat koulutuksen jälkeen jäädä Suomeen/Helsinkiin

Jos ympäristö on todella niin tärkeää kuin siitä vouhkaaminen
=kierrätyspakko ihmisille (vrt Sveitsin systeemit)
=hiilivoimaa vähennettävä, vihreää energiaa tuulesta - jos se on Saarenmaallakin mahdollista, niin miksei tälläkin rannikolla (jään odottamaan TuuliAtlaksen valmistumista)

Kuuntele "Tulokkaat". YLE 3.10.2008

2008-10-12T14:05:00.000-07:00

http://lotta.yle.fi/rsweb2.nsf/sivut/tulokkaat?opendocument&pageid=Content14520810CE4

Harmikseni en ehtinyt kertoa kolmatta konkreettista muutosta. Se olisi koskenut kodinhoidon palvelun parantamista niin lapsiperheiden kuin myös vanhusten kohdalla. Toimittaja pahoitteli ajan loppumista - yleensä hänelle ei kuulema käy näin, mutta keskustelumme kai oli harvinaisen kiinnostavaa kuunneltavaa :O

Blogin nimestä

2008-10-12T13:05:00.000-07:00

Kävi nyt niin, että annoin tekstiviestien laulaa, ja kysyin hyviä blogin otsikoita ihmisiltä. Kiitos kaikille osallistujille ja onnentoivottajille!!!

Tämä blogi ristittiin appiukkoni nimiehdotuksen mukaan.

PILAKUVALÖYTÖ

2008-10-10T05:11:00.000-07:00

Ostin kirpputorilta aitoa nahkaa, korkkarisaappaat - 2e!!!

Ja ne oli sullottu täyteen "Kantakaupungin Alueuutiset" -nimistä sanomaa. Eli siis Helsingin keskustaa läheltä liippaavia asioita. (Oli muuten asiaa myös Lauttasaaren kautta Tapiolaan kulkevasta metrostakin!)

Päiväys oli 9.4.1986.

Eli ei ole tilanne kovinkaan paljon yli 20 vuodessa tässä kaupungissa muuttunut. Käsittämätöntä!!!

Helsingissä omalla asuinalueellani Viikissä lapsia on niin paljon, ettei suhteellisesti missään! Vuosi sitten lensi legenda, joka varmaan vieläkin pitää paikkaansa, että 100 lasta jonottaa hoitopaikkaa alueemme päiväkoteihin. Vaikka niitä on näillä kulmilla noin kymmenkunta, ja ensi vuoden puolella valmistunee uusi uljas päiväkoti Toivo, niin osa lapsista käy esimerkiksi Pihlajamäessä tai Malmilla hoidossa.

Pihlajamäen ja Pihlajiston alueella, johon naapurin lapsia hoitavan perhepäivähoitajan mukaan meidänkin alueemme Viikki kuuluu, on kaksi perhepäivähoitajaa. Valtakunnallisestikin pitäisi asialle tehdä paljonkin. Ala ei ole houkutellut aikoihin uusia yrittäjiä. Kunnan palveluksessa olevina työntekijöinä perhepäivähoitajilla on kuulema tässä kaupungissa esimerkiksi sellainen velvoite, että täytyy olla samat ruokamenyyt kuin palmian päiväkodeillakin. Tiedä tuosta, mutta tervettä järkeä ja joustoa näihin lastenhoidollisiin asioihin tarvittaisiin!

Apua koulussa jaksamiseen

2008-10-10T04:51:00.000-07:00

Kouluissa ruoka ravitsee, jos ravitsee...
opettaja opettaa, jos opettaa...
oppilas oppii, jos ...

Koulujen ryhmäkoko on jo käsite. Sen muuttamiseksi positiiviseksi asiaksi on poliittisilla päättäjillä valta käytössään. Opettajalle maksetaan, jotta hän saisi jaettua uutta tietoa oppilailleen. Mutta opettajan työrauhan takaamiseksi kaupunki täytyy velvoittaa maksamaan myös siitä, että opettajia on tarpeeksi oppilasmääriin nähden ja muuta kouluhenkilökuntaa oppilaiden muita tarpeita varten!

Koulukiusaaminen on nollatoleranssi-asia!

Ehdotan, että jokainen vanhempainilta vahvistaa käsitystä, että kiusaaminen tällä luokalla on mahdotonta. Jokainen vanhempi menee vaikka kerran kuussa välituntivalvojaksi ja näkee tilanteen omin silmin. On meidän vanhempien vastuulla kasvattaa asenneympäristö koulualueella sellaiseksi, ettei ketään kiusata.

Iltapäivätoimintaa on aktiivisesti kehitettävä. Nuorten yhteiset tilat tulee säilyttää heille kuuluvina kokoontumispaikkoina lähellä kotia ja koulua. Liian suuret yhteiset tilat eivät "tehosta" toimintaa, vaan on tärkeää, että määrällisesti nuorisolle varattuja omia tiloja on tarpeeksi tiheästi.

Home on kouluissa vakava uhka kasvavalle lapselle, mutta myös henkilökunnalle. Siihen on satsattava, että rakennukset eivät ole riski kenenkään terveydelle. Rahaa on kuulema varattukin tulevaisuudessa enemmän tähän ongelmaan, mutta painotan, että asia on akuutti niin kauan, kun hometta on.

Kotihoito houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi, lasten etu ensisijalle!

2008-10-10T04:30:00.000-07:00

Koti on minulle paikka, jossa teen tämän hetkistä työtäni, kasvatan lapsiamme. Helsingissä elämiseen menee paljon rahaa, vaikka harrastan kirpputoreja ja kokkaan itse, enkä shoppaile kuin satunnaisesti.

Lasten hoito kotona on usein lapsen edun kannalta ihanteellisin vaihtoehto. Tarvitsemme kuntakohtaisen Helsinki-lisän korottamisen ja minimissään sen säilyttämisen samansuuruisena siihen asti kun lapsi täyttää kolme vuotta. Nyt tilanne on rahallisesti tämä:

Ikä/ kuntalisä Helsingissä / Espoossa
9kk-2v / 218,64 / 218,64 e/kk
2v-3v / 134,55 / 218,64 e/kk

Useinhan vanhemmat joutuvat tekemään lapsen hoitoon liittyviä ratkaisuja taloudellisen tilanteensa puitteissa. Kotihoito ei ole vaihtoehto silloin, jos vanhempainrahakauden loputtua lapsi on pakko laittaa hoitoon ja vanhemman palattava töihin vain siksi, jotta rahat riittäisivät elämiseen.

Tietenkään yksin tuo noin sadan euron korotus ei kata mitään, mutta yksi askel kerrallaan on edettävä lapsimyönteisempään suuntaan.

Jokaisella perheellä on oltava oikeus hoitaa lapsiaan niin pitkään kuin he haluavat - talouden silti kaatumatta.